maanantai 14. huhtikuuta 2014

HUH HUHTIKUU

Se on jo pitkällä.. Aika vilisee niin, että perässä ei meinaa pysyä. Kohta lennetään Belgiaan, palataan, rykäistään esitys tai pari kasaan ja aloitetaan esittäminen.. VIUH.

Viime viikko oltiin Helsingin maalla treenaamassa. Hyvin varmaan meni kun pystyttiin olemaan koko aika toisin kuin aiemmilla reissuilla. Kiitos majoittajille Laura-Emilia-serkulle ja kummitätille! Molempien luona vältyttiin pukluylläreiltä ja asunnot jäi todennäköisesti muutenkin sellaiseen kuntoon, että ei tietäisi tuon pienen ryömivän monsterin käyneen siellä. No, täti kärsi yhden lasin menetyksen, mutta se taisi olla äitin syy.

Edith-epeli siis tosiaan on kasvanut sen verran, että hän jaksoi viikon. Pientä taisteluväsymystä oli ilmassa loppuviikosta, mutta sitä oli koko perheellä.

Demo on kutakuinkin valmis, niin valmis kuin demon kuuluu olla - siis sehän on työvaiheen esittely. Itselläni on hyvä mieli. Siinä on hyviä juttuja, paljon kehitettäviä asioita, erilaisia tunnelmia ja tietysti paljon ideoita meillä siitä, miten mennä eteenpäin tai enemmänkin, että mihin suuntaan haluttaisiin mennä. Nyt toivotaan, että raati näkee potentiaalin ja tullaan valituksi jatkoon (jos joku ei tiedä niin kyseessä on siis NEXT-hankkeen kolmas hakuvaihe. Muistaakseni olen aikaisemmin laittanut jonkun linkin hankkeen nettisivuille, mutta en voi olla varma). Viime yönä heräsin, en tiennyt olenko laittanut Edithin takaisin omaan sänkyynsä vai nukunko hänen päällään. Siis ei todellakaan ollut mitään muistikuvaa sänkyyn laittamisesta.. Onneksi hän siellä kuitenkin tuhisi eikä ollut liiskaantuneena mun alla.

Intopiukeena odotellaan reissua. Mukaani lähtevät Edith ja mummi ja tietysti koko muu sirkusryhmä, höysteenä valosuunnittelijamme Antti Helminen.

Huomenna kaivan pääsiäiskoristeet esiin ja hiukan nautiskellaan kotielämästä ennen kuin taas reissataan.

Ja ai niin, jos joku haluaa perustaa Tampereelle tekstiilijätteen jälkikäsittelyn, niin tilaa on. Täällä ei sellaista ole eli myöskään mitään tekstiilijätteen keräystä ei ole. Vein siis kassillisen kierrätykseen kelpaamattomia vaatteita roskiin. Jotenkin se tuntuu pahalta.. Joku? Haluaisitko alkaa kierrättäjäksi täällä?


2 kommenttia: